Tuunailua kehyksistä

Löysin kirpparilta aivan ihanan vanhan taulun kehyksen, jota en vain voinut jättää ostamatta.

Aika kaunis patina, vai mitä sanotte?

Ei muuta kuin tilkkulaatikko ja vanut esiin ja mitä syntyikään?

No tällainen muistitaulu. Tähän saa neidin taideteokset ja tärkeät jutut näppärästi kiinni, ilman että tarvitsee rei´ittää seinää tai liimailla sinitarraa. Taustana on ylijäämäpala keittiökalusteiden takaseinästä, mitähän se materiaali olisi, hmm. olisiko se jotakin puukuitulevyä tms. varmasti vahva pahvikin käy ja päälle pari kerrosta vanulevyä ja päälimmäiseksi jokin kaunis kangas. Koko komeus kiinni niittipyssyllä ja siinäpä se, raamit vaihtuvaan taidenäyttelyyn ovat kunnossa.

Keittiön yksityiskohtia

Purkkeja ja purnukoita, voiko niitä koskaan olla liikaa?? Meillä ei edes juuri syödä muroja, mutta en voinut vastustaa noita moroboxeja kun ne kaupassa näin. Vaan kelpaavathan ne muuhunkin säilytykseen.

Johannalta SisustusUnelmia-blogista nappasin tämän idean, eli miksi säilyttää kauniita keittiöpyyhkeita kaapeissa ja laatikoissa, kun ne kerta saa näin kauniisti esille ja käden ulottuville.

Ja tytön verhojen ylijäämä kankaista syntyi sydämiä, pitsi taas on kierrätetty pikku iidan puodin postipaketista, jossa ollut paperikassi oli tällä pitsillä kiinni :)

Keittiö verhotettu

Meillä kävi keittiön pöydän kanssa vähän kurjasti. Vain vähän aikaa vanhassa kodissa käytössä ehtinyt olla keittiön pöytämme meni pilalle, kun tyttäremme maalaili siinä joulupukilta saamillaan taikaväreillä, joiden ei siis PITÄNYT jättää väriä kuin värien mukana tulleisiin taikapapereihin, enkä siis tietenkään ymmärtänyt pöytää suojata. Vaan toisin sitten kävi, ja tämän seurauksena oli pöydällä pakko alkaa pitämään pöytäliinaa, ja koska pikkulapsiperheessä pöytäliinan on oltava pyyhittävää sorttia, ellei sitten halua sitä päivittäin vaihtaa, oli mieluisan liinan löytäminen hiukan haasteellisempaa. Vaan vihdoin löysin kuin löysinkin mieleisen beigeruudullisen pyyhittävän pöytäliinan ja vieläpä kangaskaupasta siihen erittäin hyvin passaavan valmiin kappakankaankin, josta verhon itse vain viimeistelin. Eli keittiökin on nyt siis vihdoin verhotettu ja kelpaa hyvin näin, ainakin siihen saakka kunnes aiemmin tilaamani verhot suvaitsevat joskus huhtikuussa saapua.

Tässäpä siis tämä pöytäliina

Ja tältä keittiö näyttää verhotettuna

Eilen täällä satoi 15-20cm lisää lunta ja nyt ulkona on aivan järjetön tuuli. Ulina vaan kuuluu ja lumi pöllyää. Sisäpäivä taitaa olla siis meillä tiedossa.

Mukavaa päivää kaikille!

Pilkkuja ja tähtiä

Näitä löytyy tyttäremme (kohta 4v.) verhoista, ja tosiaan kuten jo olen maininnutkin tytär itse halusi verhoihin EHDOTTOMASTI tähtiä ;)

Verhot on toteutettu samalla idealla kuin pojankin huoneessa, eli rullakappa, jonka voi halutessaan kääntää toisinpäin.

Tytär ilmoitti myös, ettei halua verhoonsa rusetteja, niin ompelimpa niihin sitten tällaiset sydämet :) ne kun kelpasivat.

Ystävätär kävi kylässä ja toi tyttärelle ikioman, huoneen sävyihinkin niin ihanasti sopivan kukkasen ja ai että se on ollut neidin silmäterä siitä saakka. Taitaa hänestä kehkeytyä parempi multapeukalo kuin äidistään.

Myös keittiö on saanut verhon ikkunaan, vaan siitä lisää myöhemmin. Seuraavaksi olisi sitten sen tyttären tilkkutäkin vuoro. Josko siihen saisi kankaat tänään leikattua. Myös kirppispöytää pitäisi käydä taas täyttämässä, että pääsisi tuosta turhasta tavarasta eroon. Mistä sitä tavaraa noin kamalasti kertyykään!? Eli varsin touhurikas päivä täällä tulossa, mutta ensin vaihteeksi lumitöihin.

Pikkumiehen verhot ja torkkupeitto

Ompeluinspis iski ja sain vihdoin verhotettua ensimmäisen huoneen. Pojan (1,5v) huoneeseen syntyi tällainen rullakappa. Halusin verhosta hillityn, en siis mitään riemunkirjavaa, mutta kuitenkin lapsekkaan. Ja tällainen on lopputulos:

Ompelin verhon siten, että jos mieli muuttuu saa sen käännettyä myös toisin päin, eli ilmettä saa sitten helposti halutessaan muutettua.

Samoja kankaita käytin myös ompelemaani tilkkupeittoon, josta tuli tällainen:

Torkku/ päiväpeitoksi tämän ajattelin.

Seuraavana vuorossa keittiön ja tyttären huoneen verhot. Myös tyttö haluasi ikioman tilkkupeiton, joten omeplukone surisee täällä jatkossakin ;)

Niin ja tiedättekös, eilen minua odotti blogissa mahtavan mukava yllätys. Olin saanut ihka ensimmäisen tunnustukseni! Joten paljastuksia on luvassa piakkoin :)

Liitutaulu

Lupailin taannoin kuvia myös seinälle vihdoin päässeestä liitutaulusta ja tässäpä se. Pistin sen tuohon olohuoneen nurkkaan eteisen oven viereen. On ainakin näkyvällä paikalla, ei pitäisi jäädä viestit saamatta ;)

Uusi viikko taas alkamassa, mitähän se tuo tullessaan... Itse aion ainakin vihdoin sinne kangaskaauppaan, nyt meinaan löytyi inspiraatio ompeluun. Ainakin pojan huoneen verhot ja tilkkutäkki olisi suunnitelmissa.

Tulihan tuunailtua

No nyt on maalisudit taas tauon jälkeen viuhunut, ja lipasto sai ylleen uuden maalipeitteen. Kiva siitä tuli, paljon parempi mielestäni kuin käsittelemättömänä. Kokeilin ensi kertaa tuota maalipinnan kuluttamista, ja sekin onnistui ihan mukavasti. Tosin en uskaltanut hioa maalia kuin ihan hiukan näin alkuun. Katsotaan viuhuuko santapaperi lisää myöhemmin ;)

Tässä siis ennen kuva

Ja tällainen siitä tuli :)

Ja kun alkuun päästiin niin tuunailimpa vielä jotakin muutakin, nimittäin kirpparilta löysin tällaisen lampunvarjostimen.

Hintaa huikeat 0,70€ :)

Ja heti tuli ajatus, että millainenhan tämä mahtaisi olla valkoisena.

No tällainen :)

Hyvää viikonlopun jatkoa!

PITÄISI!!!

Pitäisi ja pitäisi, ja vielä kerran pitäisi... tuo sana on viime aikoina vilahtanut vähän joka toisessa lausessani, ja alan olla sen kanssa jo ihan hermoromahduksen partaalla. Kovin stressaavaksi tekee elämän tuo yksi sana. No siksipä päätin, että asialle on tehtävä jotain ja siitä se ajatustus sitten lähti. Kirjoitin paperille sanan pitäisi, ja sen alle piiiiitkän listan (joka kasvaa päivittäin) kaikesta siitä mitä PITÄISI tehdä. Ja tiedättekö jo se helpotti. Nyt tuo tehtävien asioien lista ei enää pyöri irrallisena mielessä, vaan se löytyy konkreettisesti siitä silmien alta aina kun sitä haluaa vilkaista. Ja aina kun sopiva rako löytyy kurkkaan listaa ja teen jonkun asian, joka PITÄISI tehdä ja niin se lista vain hiljalleen lyhenee, en nyt sano että stressittömästi, mutta ainakin vähemmällä stressillä kuin ilman listaa.

Ja tässäpä todistusaineistoa siitä, että jotain tarttis tehä, eli tämä lipasto pitäisi saada valkoiseksi. Eli PITÄISI varmaan lähteä maalikauppaan :) Jälkeen kuvia luvassa kunhan saan projektin valmiiksi.

Tyttären valtakunta

Nytpä laitan muutaman kuvan tyttäreni huoneesta, vaikka hiukkasen keskeneräinen onkin. Tärkeimmät puuttuvat jutut lienevät päiväpeitto sekä verhot. Jotain ideaa näihin jo onkin, vielä kun löytyisi aikaa toteutukseen. Säilytystilaa halusin paljon lastenhuoneisiin. Ideana oli, että kaikilla tavaroilla olisi oma paikkansa, jotta lasten huoneet pysyisivät edes kutakuinkin siisteinä. Ja aika hyvin on onnistuttu säilytystilaa järjestämään. Lapsillamme kun noita leluja on aika paljon, niin kaappi ja laatikkotilan ansiosta huoneet tuntuvat kuitenkin melko rauhallisilta ja yleisilme siistiltä.

Lokerikko on ikealta ja on kyllä tosi näppärä. Kirjat mahtuva hyvin järjetykseen ja laatikoihin mahtuu hyvin dublot, muumitalot tilpehööreineen ym. kukin omaansa. Lokerikko on myös sopivan korkuinen vaikkapa kauppaleikkeihin. Halutessaanhan tuon voi sitten myöhemmin kääntää myös pystyyn.

Sänky on niin ikään ikealta, ja olen ollut todella tyytyväinen. Myös tytär itse on ikionnellinen prinsessasängystään. Päiväpeittoahan tuo vain huutaa ylleen. Yksi tilkkupeitto minulla on ollut työnalla jo ties kuinka ja kauan, vaan saa nähdä valmistuuko ikinä vai tyydymmekö kaupan versioon.

Kaksimetrinen tilaihme!!! Tänne sitten mahtuu yhtä sun toista. Tyttären vaatteet, iiiiso kasa leluja, kirjoja ja vieläpä äidinkin rompetta, ja vieläkin on hyllyjä tyhjillään.

Sehän onkin viikonloppu taas :) Meillä tiedossa pieni miniloma. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Lautashyllykin löysi vihdoin paikkansa

Esittelinkin jo aiemmin jo rakennusaikana hankkimaani lautashyllyä. No nyt se on vihdoin ja viimein löytänyt paikkansa keittiön seinältä. Melkein kuukaudenhan se jo tönöttikin lattialla seinään nojaten, milloin missäkin ja aina tiellä. Jotenkin vain arastelimme tuota reikien tekemistä seiniin, kun turhia reikiä ei viitsisi uusiin iskemättömiin seinäpintoihin tehdä. Mutta siellä se nyt on ja toivottavasti myös pysyy (hiukan hirvittää noihin kipsilevyihin kiinnitykset, pakko myöntää). No kun reikien tekemisessä alkuun päästiin, niin tehtiinhän niitä sitten lisääkin. Myös liitutaulu sai paikkansa eteisen oven vierestä, ja myös tyttären suojelusenkelitaulu iskettiin kiinni (näistä kuvia luvassa myöhemmin).

Tälläinen ompelemani asukas löysi kodin lautashyllystä

Kovasti olisi nyt inspiraatiota tämän bloginkin päivittelyyn, vaan yhteydet takkuaa edelleen. Eli Elisa huoltaa verkostoaan ja sen vuoksi emme saa nettiä kunnolla pelittämään, vaan puhelimen dataliittymillä mennään. Tästä syystä kuvien lataaminen takkuaa ja pahasti, eli yleensä ei onnistu ollenkaan ja kuvattomia kirjoituksia on tylsä julkaista sekä lukea. Nyt jo harkitsen vakavasti mokkulaa, vaan en tiedä olisiko siitäkään sitten iloa sen enempää, kun senkin toimivuudesta olen kuullut yhtä sun toista. Vaan josko tämä tästä.

Joulu meni jo...

Niin tiedetään, ohi se on jo, mutta siltikin ajattelin laittaa joitakin jouluisia kuvia kodistamme tänne nähtäväksi. Tämän joulun alla, sattuneesta syystä, pääpaino kodin laitossa oli muuttolaatikoiden purku ja tavaroiden saatto oikeille paikoille. Sen vuoksi joulua ei kauheasti ehditty laittaa, mutta jotain pientä kuitenkin. Tästä syystä myös joulu vietettiin suosiolla isovanhempien hoivissa

Tämä koko blogi tuntuu nyt olevan hiukan murrosvaiheessa, enkä oikein tiedä mitä sille pitäisi tehdä. Raksaamiset kun alkaa olla suurimmaksi osaksi raksattu, ja nyt pitäisi päättää jatkaakko sisustus ja muita löpinöitä täällä, aloittaa uusi blogi, vaiko lopettaa kokonaan... no katsotaan...

Tässä nyt kuitenkin niitä kuvia :)

Hyvää ja onnellista uutta vuotta 2011 kaikille!

Hankintoja

Tontilla ei pohjamaalausta ihmeellisempää ole viikonlopun aikana tapahtunut (vielä on pohjamaalaamatta tuulikaappi, yksi makuuhuone, ja muutama yksittäinen seinä, eli voitonpuolella ollaan jo tällä erää). No siksipä pistän tänne kuvat parista uuteen kotiin jo tehdyistä hankinnoista. Toinen on uusi sohvapäytä jeanne d´arc livingiltä.
Ja toinen lautashylly keittiöön :)

Ollappa jo koti siinä kunnossa, että nämä saisi kantaa sisään omille paikoilleen.

Mukavaa tulevaa viikkoa kaikille!

Kauneus vai käytännöllisyys siinä vasta pulma

Tulihan sitä mietittyä niin, että kumpi on tärkeämpää kauneus vai käytännöllisyys, vaan niin siinä kävi, että järki ei tällä kertaa voittanut vaan eteisen suunnitelmat meni uusiksi, kun tämän ihanuuden näin...

Alkujaan siis eteiseen piti tulla matalista kiintokalusteista rakennettu "penkki" vetolaatikoilla varustettuna, vaan nyt tuon penkin tilalle on hankittu tuo rautapenkki. En vaan voinut vastustaa. Tämän alle pitäisi sitten hommata vanha pärekori tms. johon kintaat ja pipot voi piilottaa lapsille sopivalle tasolle.

Ja nyt kun sisustukseen päästiin niin laitampa vielä kuvan tulevasta laminaatistamme, tosin tämä kuva ei mielestäni tee tuolle lattialle oikeutta, vaan kauniimpi on luonnossa. Laminaatti on Pergon mallistosta seaside tammilauta. Vähän tummemmaksi meni, kuin alkujaan oli tarkoitus, mutta tähän uutuuteen ihastuomme ensisilmäyksellä. "röpelöinen" pinta ja viisteet tekivät laminaatista jotenkin niin aidon puun tuntuisen verrattuna moneen muuhun laminaattiin.

(Kuva:Pergo)

Seuraavaksi pitäisi sitten hommata keittiö ja laatat :)