Joulukalenterin 6.luukku: Hyvää itsenäisyyspäivää!

Onnea Suomi 98v.

Tähänhän pitäisi liittää joku sinivalkoinen kuva, mutta tällä kertaa mennään kuvalla lastenhuoneesta, joka sai perinteisesti jouluntuojaksi pikkujoulukuusen. Varsinaisesta kuusesta poiketen helppouden ja pitkäikäisyyden vuoksi pikkujoulukuusi on valkoinen ja muovinen. Oikean aidon kuusen aika on sitten myöhemmin.

Ja lasten toiveesta ikkunakin sai perinteisesti jo omilta lapsuusvuosilta säilyneen enkelin ikkunaaan.

Pikkujoulujen kunniaksi meillä tuoksui tänään riisipuuro ja jälkiruuaksi tehtiin, mitäpä muuta kuin joulutorttuja.

Nyt itsenäisyyspäivän vastaanottoa tv:stä ja kuumaa glögiä. Takana mukava viikonloppu ja uuteen viikkoon lähdetään hyvillä mielin.

Joulukalenterin 5. luukku

Eilen sitten jäikin jo luukku avaamatta, mutta minulla on hyvä syy. Avataan siis eilisen luukku vielä tänään. Eilisen suunnitelmat meni koko päivän osalta ihan uusiksi, sillä minut yllätettiin vauvakutsujen merkeissä. Ihana brunssi, ystäviä ja leppoisaa yhdessäoloa ja tietysti vähän vauvahöpinöitä ja arvailuja. En olisi kyllä ikinä uskonmut, että näin iltatähden ollessa kysessä vielä jaksavat mulle moiset järjestää.

Ei se päämäärä vaan elämän mittainen matka, yhdessä perheen ja ystävien, niiden elämän rakkaimpien ihmisten kanssa ,arjen ja  juhlan hetkistä onnenmurusien löytäminen ja sydämeen tallettaminen. Siinä avain onneen!

Tänään avataan toki blogissa vielä itsenäisyyspäivänkin luukku.

Joulukalenterin 4.luukku: Heinähattu ja vilttitossu

Vähän jäi viimetippaan, mutta ehdinpäs tälle vuorokaudelle kuitenkin. 

Tänään lasten joulukalenterista paljastui tykötarpeet koko perheen leffailtaan. Taannoin silmiini osui paikallsessa lähikaupassa muistoja herättävä dvd. Tiina ja Sinikka Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu joulun jäljillä kirjaan perustuva Ylen esittämä joulukalenteri. Piti ihan luntata ja tuo joulukalenteri tuli tv:stä  vuonna 1993, eli olen ollut silloin 9-vuotias ja juuri tuo tv:n  joulukalenteri on jostain syystä söpynyt mieleeni. Arvaatte siis varmaan, että kyseinen dvd päätyi ostoskoriin. Meiltä löytyy tämä teos myös kirjana ja olenkin aiempina vuosina lukenut tämän lapsille iltastukirjana aina joulun alla. Ja tänään aloitimme joulumielen nostatuksen tämän dvd:n parissa. Ja tästähän riittää lasten kanssa katsottavaa useammallekin illalle tässä joulun edetessä, sillä sarjan kokonaiskesto on lähes neljä tuntia, joten jaoimme suosiolla tämän elokuvan useampaan leffahetkeen. Tokihan tätä voisi katsoa jakson päivässäkin jos niin haluaisi.

Leffaherkut eivät tällä kertaa olleet ollenkaan jouluiset, mutta sopi tänne flunssan kaatamaan porukkaan paremmin kuin hyvin.

Ihanaa perjantain ja viikonlopun jatkoa jokaiselle.

Joulukalenterin 3.luukku: ARVONTA!

3. Luukusta paljastuu arvonta! Mutta nyt tulee tunnustus.. musta on tainnut tulla vanha... Olen autuaallisesti pudonnut kehityksen kärjestä tämän blogimaailman ja niihin liittyvien arvontojen suhteen. Nykyään pitäisi vissiin pyytää arvontaan osallistuvia linkkaamaan kuvia instagramissa tai muissa sosiaalisen media kanavissa, mutta koska en edes henkilökohtaisesti ole kirjautuneena instaan tai muihinkaa uusiin somejuttuihin, mennään tässä kohtaa perinteisellä tavalla. Eikös ne perinteet sovikin näin joulun alle?

Eli palkintona arvotaan kuvan harmaa keittiöpyyhe ja pieni sydämenmuotoinen liitutaulu.

Voit osallistua arvontaan kolmella tavalla, joista jokaisesta saat arpajaisiin yhden arvan.

1. Arvan lunastat kommentoimalla jotakin tämän luukun alle. Jos kommentoit anonyymisti jätäthän joko sähköpostiosoitteesi tai nimimerkin, jolla voin sinua huudella voiton osuessa kohdallesi.

2. Arvan saat liittymällä lukijakseni

Ja

3. Arpalipukkeen lunastat linkkaamalla arvonnasta blogissasi.

Kerro kommentissa kuinka monella arvalla olet mukana.

Aikaa osallistua arvontaan on 12.12. asti ja arvonta suoritetaan 13.12. ja voittaja julkaistaan täällä blogissa.

Nyt vähän jännittää, että kuinka arvonnan käy. Väkeä laskurin mukaan blogissa vierailee, mutta komentit ovat harvassa, joten voittomahdollisuudet voivat olla erinomaiset.

Joulukalenterin 2.Luukku: Paju-neliöt virkaten

Näin joulun alla (ja ehkä myös pesänrakennusvietillä on osuutta asiaan) iskee itselle aina virkkausvimma. Lapsille tuli jo aiemmin virkattua "converse" tossut, joista täällä olikin juttua jo aiemmin. Myös paksumpi virkkuukoukku löysi käteen pitkästä aikaa ja virkkasin ontelokuteesta eteiseen pari uutta mattoa. Uusimpana virkkuutyönä koukulla on ollut vauvan peitto. Alkuun oli tarkoitus tehdä peitto perinteisistä isoäidinneliöstä, mutta mahdollisia väriyhdistelmiä kuvahaulla etsiessäni törmäsin peittoon, joka oli tehty neliöistä paju-malliksi nimetyllä mallilla. Alkoi vimmattu ohjeen etsintä ja lopulta virkkausmalli löytyikin täältä (klik). Ja nyttemmin iltapuhteena onkin ollut näiden neliöiden virkkaus.

Muutama vielä pitää virkata ja sitten päästäänkin jo kasaushommiin. Näistähän saisi helpohkosti myös  pehmeää täytettä pukinkonttiin peiton tai tyynynpäälisen muodossa.

Joulukalenteri: 1.luukku

Joulukuu on täällä ja talvi on koittanut, vaikka ainakaan täällä eteläisessä suomessa ei vielä siltä säiden puolesta tunnukkaan. 

Helmikummussa on tänä vuonna joulukalenteri. Katsotaan aukeaako luukku ihan joka päivä, mutta siihen ainakin pyritään. Tämä joulukuu on meidän perheessä tänä vuonna vähän erilainen, koska saan viettää sen kotona masua kasvatellen. Laskettuun aikaan on tasan seitsemän viikkoa ja tämä joulunodotus tuntuu täällä kovin rauhalliselta, kun arkijuoksut ovat niin radikaalisti omalta osaltani vähentyneet ja voin rauhassa keskittyä joulunodotuksen tunnelmaan.

Lasten joulukakenterit odottavat jo avaajiaan, koulusta tulijoita odottaa siis iloinen yllätys. Suklaakalenterit avattiin jo aamutuimaan ja kylläpäs olikin taas harvinaisen nopeat aamutoimet, kun kalenterit olivat odottamassa.

Mieskin viettää tänään kotipäivää ja sen kruunaa rauhallinen glögihetki kahden kesken.

Mukavaa tiistaita ja joulukuun ensimmäistä päivää.

1. Adventti

Niin se vain on täällä, ensimmäinen adventti ja iloinen joulunodotus voi virallisesti alkaa. Eilen perheen kanssa pohdittiin miten tylsää olisi jos joulu tai muut juhlapyhät vain tupsahtaisivat "tyhjästä" ilman odotuksen ja valmistautumisen tuomaa kutkutusta, eihän tuo silloin tuntuisi ollenkaan samalta. Kyllä varmasti ainakin meidän perheessä vähintään puolet joulun riemusta tulee juurikin tästä odotuksesta ja perinteisistä jouluvalmisteluista.

Yksi meidän joulun jokavuotisista perinteistä on partiolaisten joulukalenterit. Sen saa lasten onneksi avata jo 1. Adventtina. Luukun sisältökin on joka vuosi niin ihanan perinteinen.

Kävimme myös katsomassa paikalliset joulukadun avajaiset, nekin perinteisesti täällä aina ensimmäisenä adventtina.

Vielä kun saataisiin vähän lunta.

Ihanaa joulun odotusta jokaiselle